lauantai 12. huhtikuuta 2014

Kevättä ja neulooseita.


Ollaan maalaistoimipisteellä koitettu hiukan laitella pihalla paikkoja kuntoon, hitaasti mutta varmasti. Puita ois edelleen kaadettavaks, tosi isojakin osa, haravointia ja siivoilua riittää. Ja aion myös jonku verran laittaa jotai kukkahässäkkää vähäsen, pientä kaunistusta ja piristystä. Noh, ihan vielä ei o niiden aika. :) Plus et pitäs varmaa saada raivattua niilleki eka tilaa. :)

Hiukan siinä siivoillessa mietittiin sopivia paikkoja kukkamaille, ja voooooi ku takapihan ojan vierellä näky ihania kevään merkkejä! :D





Tein aiemmin kukkamaan johon laitin kivikkokasveja ja kolme tollasta ämpäriä, kiviäkin... Ja siellä ne näkyy selvinneen, mutta voi hyvän tähren miten sieltä jo puskee rikkaruohoo... Repelen niitä tossa tänään myöhemmin, ja sit josain vaihessa kesän mittaan laittelen tohon vähän lisää noita kukkia. Saavat siinä sitten kituuttaa. :) Ei vaan, aika kivasti näky osa kukista tuuhentuneen ja vähä levinneen, kai ne siitä valtaavat alaansa. Laitan myöhemmin uutta kuvaa ja juttua ku saan tota vähä sievempään kuntoon.




"Kuule Jeepu ku mä en voi sulle tässä nyt kynsiviilaksi muuttua!" Onneks sentää Tapsa oivalsi hakee autotallista vähäse järeempää viilaa ja sillä sit vetelin kleehaleet sileeks ja taas mentii. Kylä maalla o mukavaa! :)



Neuloonki oon ehtiny vähäsen, ikävän vähäsen, mutta sentää ees vähäsen. :)
Tommosta ihanaa lankaa löyty, ja työstin itelle iha perussukkaa.




Jollaki tuo sudenkorento-rakkaus senku syvenee vaa... :)



Ja kun nuo raitasukat valmistu ja tippu puikoilta, nii alotin uutta projektia, tommosta ruutuhärdelliä.
Lanka o ite värjättyä.



Tuosta näkee hippasen paremmin tota kuvioo.



Tämä sankari se tulee herättään joka aamu kehräten ja puskien ja poukkien ees taas mun yli ku koita kääntää kylkee ja jatkaa unia. Ja siinä sitte kehrätää tyytyväisenä ku oon lopulta luovuttanu ja noussu ylös.




Käytiin Tapsan kanssa juoksulenkillä harjulla, pururadalla. Sen jälkeen oli pakko päästä vähä napsiin kuvia luontopolkujen varsilta.






Paluumatkalla iskin silmäni tuohon ihanaan ruostuneeseen lukkoon!



Heinät tanssi tuulessa...



"No ny ne pelästy!"






Tuo pariskunta oli rohkee, kaikki muut lähti, ne jäi vierekkäi jurottaa tuoho ja katteli ku me mentii ohi. :)




Semmossia raportteja tähä välii.

Ny hiuka lämmintä päälle ja saappaat jalkaa ja pihahommii.

-Jeepu-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!